Viikonlopun säät ovat olleet ihanat. Jopa minä voin rehellisesti sanoa, että oli ihan lämmin, ei kuuma mutta lämmin .... jos pysyi auringossa ja ilman liikkeeltä (sanotaanko sitä tuuleksi) suojassa. Villasukista en kuitenkaan vielä luovu, ehkä sitten kesällä kun on oikeasti lämmin. Mun helleraja on +35 ja alle sen on korkeintaan ihan lämmintä, viileää tai kylmää ... kuten useimmiten Suomen kesässä. Viime kesänäkään en käynyt kertaakaan edes uimassa, vaikka ranta on tien toisella puolella. Ei vaan ollut tarpeaksi lämmin :o/ Olenkin luultavasti oikeasti joku väärään paikkaan syntynyt Viidakon-Ykä. Ellimaikki sen sijaan kävi viikonloppuna uimassa jo toista kertaa. Oli kuulemma jäätävän kylmää, muttei pahasti. Mitä ikinä tarkoittaakaan 'ei pahasti jäätävän kylmä'?!
 |
| Ei pahasti jäätävän kylmää?! |
 |
| Luottovaruste |
 |
| Kaverukset auringonotossa |
Auringon paistaessa tuli mansikkalaatikot siirrettyä, taimet jaettua ja istutettua, pihakalusteet ja terassit pestyä ja nurmikko lannoitettua. Kukkaruukut ja laatikotkin kaivoin jo esille. Mä sairastan vakavaa kesäkukkahullutusta aina kesäisin, kevät ja alkukesä on todella pahaa aikaa. Normaalisti tähän aikaan vuodesta olen jo vajaan kuukauden ajan kiertänyt kaikki puutarhamyymälät useaan kertaan ja vieraillut kahdella lempipuutarhallani, Hännisellä ja
Heikkisellä vähintäänkin kerran päivässä kumpaisellakin. Makkarainen saa
lievää näppylää tästä mun hullutuksesta, mutta siihen sen on vain ollut totuteltava. Ja hienosti se on mun mukana puutarhoilla pärjännytkin. On kuulemma osin siedätetty niihin jo lapsena äidn mukana. Suorastaan uskomatonta, mutta vasta eilen kävin puutarhalla ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Olen tietoisesti yrittänyt kaikin keinoin viivästyttää puutarhoille menoa ja näin ollen hullutuksen puhkeamista. Ja melko hyvin olen siinä mielestäni onnistunutkin! Kuvitelkaa nyt, kohta on kesäkuu eikä eiliseen mennessä yhtään kukkalaatikkoa ja kassia ollut meidän pihaan vielä ilmestynyt. Ehken tuo unelmien vihervajan suunnittelu on lievästi vaikuttanut asiaan, mutta uskomaton suoritus silti.
 |
|
Kukkaistutusten kulloisenkin kesän värimaailma täytyy päättää ajoissa, ettei tule suuria määriä harhaostoksia. Väriin vaikuttaa luonnollisesti mieltymysten lisäksi kesän kukkatrendit ja tämän vuoksi on puutarhat koluttava useaan kertaan ihan vain tarjonnan tarkastamiseksi. Tämän jälkeen voi vallitsevan värin valita ja alkaa vatuloimaan eri lajikkeiden kesken. Rakastan erilaisia pelargonioita jo pelkästään helppohoitoisuutensa vuoksi ja niitä onkin meidän pihalla, terasseilla ja parvekkeilla joka kesä. Tänä kesänä ne ovat valkoisia. Pelargoniat tuovat mieleen Kreikan lomamatkoilta 'villeinä' ja runsaina kasvat pelargoniapensaat ja ehkä hivenen myös pikku-mummomme Pyyhkän kesäiset kukkaistutukset. Pikku-mummomme jo kastellessa mummojen taivaan pelargoniapensaita, on pelargonioita meillä pitkin pihaa, jotta mummomme saattaa niitä aurinkoisena päivänä pilven reunalta ihastella. Ripaus vaaleanpunaista ja lilaa on kukistamme löydyttävä Ellimaikin toivomuksesta ja näin tulee tänäkin kesänä olemaan. Eilen aloitin maltilisesti kukkavarustelun ostamalla valkoisia pelargonioita ja murattia laatikoihin ja lilan amppelin etuovellemme. Julistankin kesäkukkakauteni alkaneeksi ja varoitan kanssaeläjiä orastavasta hullutuksesta.
 |
| Valkoiset pelargoniat |
 |
| Siisselin ilonpurkaus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti