perjantai 28. syyskuuta 2012

Meteliä ja mustikkapullaa

Kuten moni varmaan on kuullutkin, meillä oli viime viikonloppuna Ellimaikin yökyläsynttärit. Synttärivieraat saapuivat lauantaina poikkeuksellisesti pidetyn koulupäivän jälkeen ja viipyivät aina sunnuntai-iltapäivään saakka. Voin kertoa, että muutamia vuosia sitten pidetyt Peter Pan -synttärit keijupölyineen ja krokotiilikakkuineen olivat suorastaan 'lasten leikkiä' näihin verrattuna. Järjestämistähän nämä tyttöjen yökyläsynttärit omatekoisine hampurilaisineen vaativat huomattavasti vähemmän, mutta Mamman mielenterveyttä koettelivat sitäkin kovemmalla kädellä. Mutta Ellimaikin mielestä bileet oli 'parhaat ikinä'!




Viime viikolla kävimme myös hakemassa kaupasta uusimmat Buzzaus-tuotteemme, Myllyn Paras Vierasvara leivonnaispakasteet. Testattaksi oloisi saanut valita Suklaaleivoksia, Kinuskileivoksia tai Meheviä Mustikkapullia. Meidän lähikaupassamme ei valitettavasti noita kinuskileivoksia ollut, joten Ellimaikki valitsi testituotteiksi suklaaleivoksia ja mustikkapullia. Valinnan suoritti Ellimaikki, koska hän oli pyytänyt saada suorittaa 'herkkutestauksen' synttäreillänsä. Mikäs sen parempi testaajajoukko kuin makeanhimoiset teinitytöt.

Kuva lainattu
Myllyn Paras Vierasvara pakasteleivonnaiset ovat kypsinä pakastettuja, joten niitä ei tarvinnut sen kummemmin paistella tai valmistella, pelkkä muutaman tunnin sulatus ja herkut olivat valmiita maisteltaviksi. Molemmat leivokset ovat vähälaktoosisia ja mustikkapullat täysin laktoosittomia.

Suklaaleivos oli mansikka-omanatäytteinen, luonnollisesti suklaalla kuorrutettu ja vaaleanpunaisin pomada-raidoin koristeltu varsin söpön näköinen leivonnainen. Tyttöjen mielestä myös maku oli mitä herkullisin ja leivokset hävisivätkin tarjottimelta hetkessä. Nämä korvasivat loistavasti synttärikutsuille lähes pakollisen täytekakun ja vieraatkin tuntuivat olevan varsin mielissään kakun sijaan tarjoilluista leivoksista. Sanoivat sen olevan jotenkin trendikkäämpää :)

Mehevät Mustikkapullat taas edustivat huomattavasti leivoksia perinteisempää herkkutarjontaa. Ne ovat pullataikinasta valmistettuja, mustikkahillolla täytettyjä ja raesokerilla koristeltuja pullia. Kuulostaakin varsin perinteiseltä lähes mummomaiselta reseptiltä. Leivosten vieressä, tarjottimella, pullat myös näyttivät lievästi vaatimattomilta. Testiryhmän lyödessä tahmaiset tassunsa niihin, tuomio oli kuitenkin positiivinen. Suurimman osan mielestä hyviä, mutta olisi luultavasti kannattanut laistattaa ennen 'hienoja' leivoksia. Ellimaikki ja pari muuta vierasta tykkäsivät kuitenkin pullista leivoksia enemmän, koska ne eivät olleet heidän mielestään liian makeita ja pullakin oli melkein kotitekoisen makuista.  Tytöt jäivätkin miettimään, miltä pullat olisivat mahtaneet maistua, jos ne olisivat olleet hieman lämpimiä. Uuteen testiin, lämmitetyillä pullilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta, koska nämäkin herkut loppuivat kesken :)

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Ruotsi - Ajanvietettä lapsille laivamatkan ajaksi

Silloin kun Mamma oli pieni, pallomeri oli huikea kokemus jonka mahdollisti ainoastaan Itämerellä seilaavat risteilyalukset. Myöhemmin pallomeret yleistyivät  ja niitä alkoi olla joka 'Mäkkärissä'. Jotain erikoista laivojen pallomerissä kuitenkin on, koska ne yhä vetävät lapsia puoleensa magneetin lailla, vaikka muualta ovatkin jo 'kuivuneet kasaan'. Vaikkei pallomeressä pidemmin viihtyisikään, niin kokeilemassa sitä kuitenkin on joka kerta käytävä ... jopa teini-ikään ehtineen Ellimaikin. Toki risteilyalukset tarjoavat nykyisin muutakin ajanvietettä lapsiperheille kuin pelkät pallomeret ja etenkin koulujen loma-aikaan tarjontaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Virallisena Muumien laivayhtiönä Siljalinen laivat tarjoavat muumi-ohjelmaa ympäri vuoden kisailujen ja leikkien muodossa, unohtamatta tietenkään itse Muumipeikkoa, joka ystävineen vierailee laivoilla osallistuen useisiin ohjelmanumeroihin. Saattaapa Muumipeikon tavata jopa tanssiparketilta pyörähtelemästä Pikku Myyn kanssa discopallojen loisteessa. Ympäri vuoden on avoinna myös Promenaden varrella sijaitseva Silja Land, lasten oma leikkihuone, joka tarjoaa mm. nämä legendaariset pallomeret pikku risteilymatkaajille sekä paljon muuta puuhaa. Ellimaikki pulahti pallomereen ja siirtyi Playstation-nurkkaukseen testaamaan uusinta pelitarjontaa. Tällä välin Siisseli ihmetteli lasin takaa pallomeren palloja ja tutustui palloihin työntämällä niitä taaperokärryssä, joka olisi kyllä ollut hieman huollon tarpeessa. Lopulta uskaltautuivat tytöt yhdessä pallomereen, mutta vielä ei Siisseli siitä suuremmin innostunut. Pallot ovat selvästi kivempia yksi kerrallaan.





Kesäaikaan on laivojen risteilyohjelma lapsille niin runsas, että ainakin meidän perheellä oli jälleen kerran vaikeuksia ehtiä jopa syömään. Ohjelmaa ja puuhastelua on järjestetty pitkin laivaa aina yläkantta myöten. Kokousosasto on kesäaikaan (15.6.-13.8.) muutettu lapsimatkustajien Summer Centeriksi, joka tarjoaa paitsi vauhdikkaan leikkipaikan karuselleineen ja 'seikkailuratoineen', myös reilusti ohjattua ohjelmaa (mm. Mahdoton tehtävä, Pikku Myyn tietokilpailu). Myös aamupala oli mahdollista nauttia tuolla Muumi-aamiaisen merkeissä. Niin vauhdikas tuo Summer Center tosin on, että pienimmät matkustajat meinaavat väkisin jäädä jalkoihin. Eniten  siellä tuntuivat viihtyvän lähinnä kouluikäiset lapset, joille paikka tarjosikin vauhtia ja jopa vaarallisia tilanteita. Tilaa tuolla Summer Centerissä on todella reilusti, joten jonkun nurkan olisikin voinut 'rauhoittaa' hieman pienemmille matkaajille. Siisselille olisi riittänyt vaikka rajattu konttausalue isoine tyynyineen. Ellimaikki löysi jälleen kerran Playstation -nurkan ja jumittui sinne odottelemaan illan perheshowta. Näitä Playstation -pisteitä oli laivalla useampi ja Ellimaikki löysi tullin huumekoiran lailla niistä jokaisen.





Illan päätteeksi oli laivan yökerhossa Atlantis Palacessa järjestetty ensin pienempien lasten Muumidisko, jonka jälkeen tanssiparketin valtasivat illan Perheshown esiintyjät. Tukholmaan päin mennessä lavalla temmelsivät Robin Hood kumppaneineen ja kotiin tultaessa Viidakkokirjan sankarit. Aiempien laivamatkojen kokemuksella Ellimaikilla olikin kiire yökerhoon saamaan hyvät istumapaikat illan showta varten. Vähintään yhtä suuri houkutin taisi olla yökerhossa erikseen lapsille suunnitellut 'drinksut' vilkkuvine jääkuutioineen, joita oli tehty rajoitettu määrä. Hieman siiderifiilistä siis ;) Meitä nauratti Insinöörin kanssa tuo drinksujen 'rajoitettu määrä'. Minkähänlaisen tungoksen moinen rajoitus saisi aikaan hieman varttuneemman väen keskuudessa, jos risteilyisäntä kuuluttaisi illan aluksi, että "Drinksuja on tarjolla rajoitettu määrä; 20 kossubatteria, 15 mojitoa, 10 bisseä ja 10 sidukkaa." ;)





Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että erityisesti kesäaikaan tuota ohjelmaa on laivalla järjestetty lapsille yllin kyllin. Ellimaikin mielestä Summer Center on ihan huippu, esitykset hyviä ja diskoilu esitysten jälkeen parhautta. Siisselille sensijaan riitti laivan valojen ja peilien ihmettely ja Silja Landin taaperokärry. Seuraavalla laivamatkalla kokeillaan varmasti myös laivan kylpyläosastoa, johon emme tällä kertaa millään ehtineet.

P.S. Lupaan, että sekä kuvien laatu että erityisesti kollaasien laatu tulevat paranemaan jahka valokuvauskurssilla edetään pidemmälle kuvankäsittelyssä ;)

tiistai 25. syyskuuta 2012

Lindex Missoni ♥

Vuonna 1953 perustettu Missoni on italialainen muotitalo ja luxusmerkki, joka on tunnettu ikonin aseman saavuttaneista värikkäistä kuvioistaan ja neuleistaan. Tänään lanseerattiin Lindexin ja Missonin yhteistyömallisto, jonka myynnistä 10% lahjoitetaan lyhentämättömänä Roosa Nauha -rahastoon.

Mallisto tuli myyntiin siis tänä aamuna Lindex -myymälöihin Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Lähi-Idässä sekä Lindexin verkkokaupassa. Verkkokaupassa suuri osa mallistosta myytiin loppuun jo heti aamun ensimmäisinä tunteina. Meillä oli Siisselin kanssa aamulla herätyskello soimassa varta vasten, että ehdittäisiin heti aamupäivällä Lindexille. Itse olin himoinnut lähes koko mallistoa itselleni jo tovin, mutta tiesin jo etukäteen etten tulisi löytämään mitään tähän jäntevän täyteläiseen vartalooni sopivaa. Siisselille sen sijaan oli päättänyt saada ainakin neulehaalarin ja bodyn. Pääsimme Lindexille puolen päivän aikaan ja sukelsimme suoraan ovelta upean Missoni-malliston syliin. Joku muukin siellä oli selvästi jo käynyt, mutta varsin hyvin oli valikoimaa edelleen jäljellä. Sen suurempia miettimättä nappasin välittömästi kaikki Siisselille sopivan kokoiset tamineet rekeistään ja vasta sen jälkeen aloin miettiä mitä ottaisimme. Neulehaalari, body, pöksyt, pipo, kauluri ja lapaset sopivat Siisselille kuin nenä päähän. Isellenikin löysin kaulahuivin, joka hienosto sopii yhteen noiden Siisselin vermeiden kanssa. Tässä vaiheessa 'shopping attackiimme' oli aikaa kulunut reilut 10 minuuttia ja hyllyjen väleihin oli tiensä löytänyt jo huomattavan moni muukin meidän lisäksi. Hyllyt, tangot ja tasot alkoivat tyhjetä  kiihtyvään tahtiin ja kuulin myyjän kertovan jollekin asiakkaalle, ettei malliston tuotteita poikkeuksellisesti voinut edes varata. Me ehdittiin onneksi tehdä 'attackimme' ajoissa ennen tätä kuhinaa ja saatiin haluamamme. Kotona testasin ihanuuksia lievästi vastahakoiselle mallille ja totesin niiden olevan odotettuakin ihanampia. Heti alkoi kaduttaa, etten hamstrannut varastoon muutamaa seuraavaakin kokoa. We love Missoni ♥



maanantai 24. syyskuuta 2012

Manic Monday

Viikko on vierähtänyt ja en vaan ole kerta kaikkiaan ehtinyt kirjoittamaan yhtään postausta. Alku viikosta oli niin paljon menoa, että kengistä on varmaan pohjat puhki. Loppuviikko meni Ellimaikin yökyläsynttäreitä suunnitellessa ja järjestellessä. Ja kaiken kukkuraksi Insinööri oli illat töissä, joka tarkoittaa käytännössä poissa kotoa koko päivän. Ovelasti oli ottanut vielä ylityöviikonlopunkin eli noita Ellimaikin synttäreitä ;) No suotakoon se Makkaraiselle, ei olisi luultavasti oikein sulautunut tuohon kiljuvien teinipimatsujen joukkoon ... ja minäkö sitten sulauduin?! No viikko tosiaan vierähti, synttärit tuli pidettyä (onneksi ovat vain kerran vuodessa) ja sunnuntai-iltana Mamma oli niin 'dööd', että nukahti sohvalle. Alkakoon uusi viikko hieman rauhallisemmissa merkeissä!

Aamu tosiaan alkoi eilistä rauhallisemmin, mutta aavistuksen normaalia aiemmin. Siisseli heräsi jo hieman yli 8 ja Mammaa olisi vielä nukuttanut. Armoton pikku puuhastaja oli kuitenkin päättänyt herätä ja aloittaa puuhastuksensa, joten eikun retonkia niskaan ja kahvin keittoon. Heti ylösnoustua iski ahdistus. Kylppäri pursusi pyykkiä, niin ettei sisään mahtunut. Yöllinen myrsky oli riepotellut syksyn kuoliaaksi kiduttamat kesäkukkasten rippeet pitkin parveketta ja takapihaa. Alakerrassa mellastivat synttäreiden villiinnyttämät villakoirat ja kaikki lasipinnat olivat täynnä sormenjälkiä niin että CSI tutkijatkaan eivät olisi niistä selvää saaneet. Lehtikori pursusi lahjapaperia ja pullokori oli ylibuukattu limsapulloilla. Kahvinkeitin sentään sijaitsi omalla paikallaan ja lievitti hieman ahdistusta. Otin kahvikupposen ja avasin herra Omenan. Mieleen muistui päivittämätön blogi ja valtava syyllisyydentunne alkoi levitä soluissani aiheuttaen lähes paniikinomaisen tunteen. Tekemättömiä hommia tuntui siis piisaavan yltäkylläisesti. Onneksi Sosuli-mukiin ladattu kahvi oli valmiina apuun ja pysäytti riittämättömyyden tunteen leviämisen. Aamu oli luultavasti pelastettu. Päätin edetä päivän suhteen asia kerrallaan, aloittaen blogipäivityksestä.

Minä en hyvin vahvasti pidä maanantaista!



maanantai 17. syyskuuta 2012

Kolmas ulottuvuus

Edellisen kerran kirjoitin Siisselin 8kk neuvolasta ja huimasta kehityksestä viime aikoina. Odottelin jo lievää taantumaa tai edes hidastumaa tuossa kehityksen hurjassa etenemisessä, mutta ketun kikkareet :) Kun Siisseli parisen viikkoa sitten keksi nousta seisomaan, niin ei kai sitä kuka paikallaan viitsi seisoskella. Eilen illalla löysin pienen riiviöni kävelemästä sohvan reunaa pitkin edestakaisin. Tänään nämä harjoitukset jatkuivat ja kuin kokeeksi piti Siisselin testata mitä tapahtuu, kun irrottaa molemmat kädet irti tuesta. Useimmiten lopputuloksena oli nurin kumpsahdus ja huuto. Sitkeyttä ei tuosta Irmelistä ainakaan voi sanoa puuttuvan, koska kerta toisensa jälkeen lattialta nousi ylös entistä itsevarmempi pikku puuhastaja. Periksiantamattomuus palkittiin vihdoin juuri ennen iltapesuja. Jännittynein, mutta varmoin liikkein puuhastaja irrotti kätensä sohvan reunasta, kääntyi ja kurkotti kohti vieressä olevaa sohvapöytää ottaen samalla pienen (hyvin pienen) askeleen kohti 'maalia'. Kaikki 4 pikku hammasta paljastava hymy kuvasti sitä suunnatonta riemua, joka täytti ahkeran pikku puuhastajan. Uusi ulottuvuus oli löytynyt ♥ Valitettavasti Valokuvaaja Lillukka ei ehtinyt säätää aukkoa ja suljinaikaa sopivaksi, joten kuvaa ei tästä hetkestä todisteena ole. Totta puhuen Lillukka ei ihmetykseltään ehtinyt poistaa edes linssisuojusta kamerastaan :)

Vielä viikko sitten olin sitä mieltä, että lastentarvikeliikkeissä myytävät konttauskypärät ovat maailman turhin ja joutavin kapistus. Loppuviikosta alkoi pikku puuhastajalla olla kumpsahduksistaan johtuvia mustelmia niin paljon, että harkitsin kantaani kyseiseen kypärään uudemman kerran. Kun puuhastaja putosi ensimmäisen kerran rappusista (onneksi vain alimmalta), kävin ostamassa kypärän :)



keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Siisseli 8kk ♥

Seuraava postaus on kirjoitettu pikemminkin omaksi päiväkirjamerkinnäksi, mutta toki kaikille luettavaksi.

Kukkuu!
Siisselille tuli viime viikolla täyteen 8kk touhukkaita päiviä ja sen kunniaksi perjantaina oli neuvolakin. Pituutta töpselinenälle oli kertynyt kokonaiset 72,2cm, painoa 9616 g (pienen matosen kanssa) ja päänympäryyttä reilut 46cm. Eli ei se ihme ole jos alkaa bodyt kiristää olkapäiltä. Pitkä tyttö kuulemma ja sopivan painoinenkin. Katselin mielenkiinnosta Ellimaikin vanhaa neuvolakorttia ja Ellimaikki on ollut samankokoinen 1-vuotisneuvolassa. Niin ne on erilaisia nuo mamma pikku palleroiset niin kokonsa kuin luonteensakin puolesta :) Mammas lilla sockerbullarna ♥


 5 kuukauden ikäisenä Siisselin suuhun tupsahti 2 hammasta, kun Hammaskeiju toimitti hampaat ilmeisesti väärään osoitteeseen (meillä ei ollut vielä tilausta sisällä, Suklaisen Wilsonilla oli). Muutamaa viikkoa aiemmin oli Siisseli pyöräyttänyt itsensä myös vatsalleen ilman apuja. Tässä vaiheessa lastenhoito ja kotityöt olivat vielä melkoisen helppoja hommia, kun tyttönen makasi lattialla ja ihmetteli tyytyväisenä lelujaan sekä ohikulkevaa Piskiä. Vatsalleen kääntymisen jälkeen alkoi konttausasentokin kiinnostaa, etenemismuotona konttaaminen tuntui selkeästi vielä liian vaikealta. Toisaalta ryömiminenkin jäi muutamaan metriin vielä pitkän aikaa. Mitäpä sitä mahaansa kuluttamaan kun kierimälläkin pääsi eteenpäin ;)

Toissaviikonloppuna tapahtui ilmeisesti jotain perin juurin mystistä. Maaginen 8kk ikä alkoi lähestyä ja Siisseli päätti ottaa reippaamman puoleisen kehityspyrähdyksen kerta linttuulla. 5 päivän aikana hammaskeiju toimitti 2 hammasta lisää (hassusti ylös kulmiin), Siisseli keksi nousta istumaan ja siitä samantien seisomaan, rikollinen ura alkoi kiehtoa tähän asti suht' kilttinä pidettyä tyttöä (nakkivarkaus) ja kohtaaminen kilpikonnan kanssa pakotti ottamaan käyttöön nopeamman liikkumistavan eli siirryttiin konttaamisvaiheeseen. Tästä kaikesta on seurannut paitsi ilon ja onnistumisen hetkiä, myös itkua ja parkua pään kolahdellessa joko kivilattiaan tai pöydän reinoihin. Turhuutena pidetty konttauskypärä on löytänyt tiensä ostoslistallemme.

Pääsiskö tästä seisomaan?
Harrastuspuolella aloitimme vauvamuskarin, jossa Siisseli tuntuu viihtyvän hienosti. Vauvauintikin jatkui kesätauon jälkeen ja sukeltaminen tuntuu olevan entistä hauskempaa. Kumpaisestakin jäi harmittavasti yhdet kerrat väliin kun se riivatun herra Vesirokko kävi kylässä, mutta onpahan nyt pidetty sekin vaiva. Ruokailun suhteen edetään totuttuun tapaan hieman etuajassa suosituksiin nähden (maistelmiin jo 'vahingossa' raejuustoa). Mammanmaitokorviketta menee aamu- ja iltavellien lisäksi muutama pullollinen päivässä, mutta ketunnokkamukistakin sitä ruokailun yhteydessä jo mallikkaasti on maisteltu. Meillä on Siisselin kanssa sopimus, jotta soseet 'mättää' suuhun mamma ja kaiken muun saa syödä itse. Leivät, kurkut, hedelmät, marjat ja viimepäivinä myös osittain kiinteät ruuat kuten makarooni ja jauhelihakastike menevät jo hienosti suuhun pikkupikku sormilla. Järkyttävä sotkuhan siitä seuraa, mutta koiruli ja kilpikonna ovat iloisia lattialle putoavasta ruuasta ja pöytäpintakin tuntuu suorastaan pitävän jatkuvasta 'rasvaamisesta'.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Riivatun AW2012

Hiivatti noita erinäisiä AW2012 -mallistoja. Tähän aikaan vuodesta kun viimeisetkin lastenvaatemerkit julkaisevat AW-mallistojaan, on myös lastenvaatehullutus pahimmillaan. Kaikki yöt menevät jo julkaistuja mallistoja selaillessa ja uusien julkistamista vahtiessa. Tässä eräänäkin yönä vahtasin ja päivittelin kahvikupin voimalla muutaman verkkokaupan sivuja Mini Rodinin uuden AW2012 malliston julkaisua kuumeisesti odotellessa. Luonnollisesti meidän Siisseli olisi aivan OUT jos en onnistuisi saamaan haluamiani uuden malliston vermeitä. No kun se mallisto viimein pompsahti myyntiin, niin tuli paniikki. Mitä tilaisin?

Älkää nyt vaan luulko, jotten paniikiltani saanut mitään tilattua ;) Ehei, useastakin eri kaupasta on muutaman viime viikon aikana löytynyt jotain aivan välttämätöntä ja ehdottoman tarpeellista. Ja tällä viikolla olenkin sitten hoitanut oman osani postipoikien työllistämisestä, sen verran tiuhaan tahtiin ne on paketteja meidän laatikkoon kiikutelleet.

Me&I -paketista kuoriutui siilibody ja sukat sekä parit pöksyttimet. Babyshopin paketti kätki sisälleen nuo ihanaiset Mini Rodinin panda henkselipöksyt ja meiltä vielä puuttuvan kirahvipipon, pari Ebbeä ja vähän Petit Bateautä. Lilla Companyn pakettiin oli kauniisti kääritty suloinen Mini Rodinin mököttävä pupubody ja supermukavantuntuiset Gro Companyn Odin-housut. Ja MiniQ:n tädit olivat muistaneet meitä kauan kaivatulla Aarrekidin Puutarhassa-bodyllä. Millonkahan sitä panostaisi moisella teholla omaankin pukeutumiseen. Mun kaappi edustaa jotain menneiden aikojen AW-mallistoa :/

Body ja sukat Me&I Spikey, Housut Me&I

Uusi Mini Rodinin kirahvipipo 'vanhan' safari-haalarin kaveriksi.

Henkselipöksyt: Mini Rodini ja Body: Ebbe

Housut: Me&I, Body päällä: Mini Rodinin mököttävä pupu, Body pussissa: Aarrekid 
P.S. 'Eppusen kaapissa' on käynnissä arvonta, jossa voit voittaa itsellesi tuota Me&I ihanaista siilikuosia peiton muodossa. Aikaa osallistua on tähän iltaan saakka, joten Hopi Hopi Eppusen kaapille osallistumaan ;)
P.P.S. Ja Riikan blogissa taas on POPin 50€ lahjakortin arvonta. Siihen on aikaa osallistua 17.9. saakka.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Vapise Victor Barsokevitsch!

"Hei, olen Lillukka ja mulla on ollut järkkäri noin 2 vuotta. Olen kuvannut pääasiassa ainoastaan automaattiasetuksilla. Osaan siis myös vaihtaa manuaalille. Kun ensimmäisen kerran tein sen vahingossa, luulin armaan kamerani menneen rikki. Insinööri osasi 'korjata' sen. Kuvaan tosi paljon eli siis monta kuvaa aina kerrallaan samasta kohteesta ... kyllä niistä joku aina onnistuu."
 

 Eli nyt se sitten alkoi, mun valokuvausopinnot. Vietän täste'edes perjantai-iltani Jaakon (ja Ansan) kanssa. On siellä pari muutakin, mutten muista niiden nimiä. Haittaakse? Ei mun niitä tartte kuvata. Jaakko on tosi tiukka ope, kielsi multa automaatin käytön heti ekalla kerralla. Olis varmaan lukinnut se manuaalille, jollen olis kertonut meidän Siisselistä. Sitä kuvatessa on edelleen pakko käyttää joko automaattista sarjakuvausmoodia tai yleisanestesiaa. Joulukuussa saan todistuksen, stipendin ja ehkä hymytyttöpatsaan. Keväällä pidän ehkä näyttelyn . Vapise Victor Barsokevitsch!

Ensimmäiset kuvat manuaalilla otettuna ovat Matti Nykästä lainatakseni vielä 'vähän niin ja näin'. Huomaatteko, viimeisissä kuvissa alkaa olla hivenen tarkkuutta? Jokohan ens kuussa sais selvää jopa kuvan kohteesta?









tiistai 4. syyskuuta 2012

Ruotsi - Siljan erikoisaamiainen

Kuten jo Ruotsi-postausteni alussa kerroin saimme Silja Linelta upean mahdollisuuden testata mm. Siljan uudistunut Buffet-ruokailua sekä erikoisaamiaista ja nimenomaan lasten näkökulmasta. Buffet-ruokailusta kirjoitan oman juttunsa, mutta aloitetaan nyt tästä erikoisaamiaisesta, joka oli kokonaisuutena äärettömän miellyttävä tapa nauttia aamiainen.

Photo by Silja Line
"Tasokas erikoisaamiainen tarjoillaan viihtyisässä Bistro Maximessa. Runsaaseen valikoimaan sisältyy mm. maukkaita lämpimiä aamiaisruokia ja lasillinen kuohuviiniä sisääntulon yhteydessä. Kahvi, tee ja kaakao tarjoillaan pöytiin."  (Siljan sivuilta lainattua)

Aiemmin olemme nauttineet lähinnä laivoilla tarjoiltavasta Meriaamiaisesta. Nyt suunnistimme aamiaiselle Buffet Silja Linen sijaan Bistro Maximeen, jossa ystävällinen 'herra' toivotti meille hyvää huomenta tarjoten samalla kuohuviinilasilliset. Insinöörikin häkeltyi tästä ystävällisyydestä ja ikkunoista pilkistävästä aamuauringosta niin, että otti lasin hyppysiinsä unohtaen, että jonkun oli ajettava auto ulos laivasta ;) No lopulta minä sain lähes 2 kuplivaa lasia kuohuviiniä ja insinööri Makkarainen vain maistoi omaansa. Olimme liikkeellä jo varhain heti klo 7 jälkeen ja saimmekin viihtyisän pöydän lähes ikkunan vierestä. Heti pöytään päästyämme oman alueemme tarjoilija tuli kysymään haluaisimmeko kahvia, teetä vai kaakaota? Hetken kuluttua samainen tarjoilija jo kiikutti meille pöytään omat kahvi- ja teepannut. Siisseli istui syöttötuolissaan ihmetellen merta ja auringonpaistetta.



Aamiaiseen kuului perinteisten munien, pekonien ja leikkeleiden lisäksi runsas valikoima erilaisia herkkuja. Makkarainen keskittyi pekonien jälkeen omasta mielestään herkulliseen jugurtti ja muropöytään. Minä puolestani jätin kaiken muun turhan ja keskitin huomioni ja makunystyräni ainoastaan pöydässä nimeäni kuiskivaan mätikuppiin. No toki otin hieman savulohta ja katkarapuja, joilla sain hieman vietyä kanssamatkustajien huomiota pois lautasellani olevasta, valtavasta mätikeosta :) Ellimaikki kokeili laajasti koko valikoimaa ja tarkkanenäisenä löysi jostain jopa pannukakkuja. Olivat kuulemma herkullisia. Siisselin poikanenkin jätti oman aamupuuronsa syömisen samantien kun sai käteensä rapeakuorista, tuoretta leipää. Tässä vaiheessa kaikkien vatsat antoivat jo pientä vinkkiä täyttymisestään, mutta hedelmäpöytä oli vielä koskematon. Sinne siis seuraavaksi.

Kotiäidin normi aamiainen

Erikoisaamiaisen kattausajat ovat Helsingistä Tukholmaan päin mentäessä  07.00-09.30 paikallista aikaa ja ja takaisinpäin tultaessa 07.30-10.00. Laivalta ostettuna erikoisaamiaisen hinta on aikuisilta 17€, nuorilta (12-17v) 10€  ja lapsilta (6-11v) 8€. Ja todellakin, alle 6-vuotiaat lapset nauttivat aamiaisensa aivan ilmaiseksi. Etukäteen varattuna hinnasta lähtee vielä euro/ruokailija pois.

Lopuksi voisin todeta, että vaikka erikoisaamiaisen kattaus oli runsas ja herkullinen, palvelu erinomaista ja kuohuviinikin suorastaan luxusta, niin parasta koko aamiaisessa oli mielestämme rauhallinen ja viihtyisä tila ilman jonon jonoa. Tämän viihtyisämmäksi tuskin voi aamiaista saada!

maanantai 3. syyskuuta 2012

Nakkivaras ja harvahampainen buldoggi

Eilen aamulla heräsimme Siisselin kanssa ja suuntasimme samantien tarkistamaan näppylätilanteen. Vanhat näppylät alkavat olla jo kuivia, jopa osin hävinneitä eikä uusiakaan enää ollut tullut. Trippelhurra sille! Siirryimme alakertaan sotkemaan edellisenä iltana siistittyä olohuonetta ja ensi töikseen Siisseli esitteli uuden aarteensa. Yläikeneen oli taas ilman minkäänlaista varoitusta tupsahtanut toinen kulmahammas. Mä en enää luota noihin hammaskeijun toimituksiin. Tulevat milloin sattuuvat ja ilman minkäänlaista tilaustakaan. Tulkoon nyt sitten jos ovat tullakseen, mutta järjestys on mun mielestä hieman hupaisa. Nyt kun tuonne toiseen kulmaan vielä tulee se toinen kulmahammas niin Siisseli muistuttaa likimain harvahampaista buldoggia ;)

Iso näppylä nenässä :)
Muutamassa päivässä on tapahtunut jotain muutakin ihmeellistä tuon lapsukaisen kehityksessä. Aiempi lattialla pyöriminen on muuttunut (ainakin meidän) kilpikonnaa huomattavasti nopeammaksi ryömimiseksi. Samoin vauhti kävelytuolin kanssa on kiihtynyt aivan uudelle tasolle ja valitettavasti myös kädet ovat joko pidentyneet 15cm tai ainakin niiden ulottuvuus on kasvanut tuon verran. Pöydät, tasot ja laatikostot ovat meillä tätä nykyä varsin 'puhtaat', lattiat eivät.

Pakoon!
Ei onnistunut.
Illalla Ellimaikki ja Insinööri olivat lähteneet syksyn ensimmäisiin Norppa-harjoituksiin ja me jäätiin Siisselin kanssa kotimiehiksi. Ajattelin hyödyntää tilaisuuden ja vilkaista BigBrotherin 24/7 -kanavaa. Istahdin sohvalle, eikä aikaakaan kun keittiöstä alkoi kuulua tasaista rapinaa ja maiskutusta. Päätin tarkistaa tilanteen. Keittiöstä sain itse teosta kiinni nakkivarkaan tovereineen. Siisseli oli ajellut kävelytuolillaan jääkaapin viereen, avannut alaluukun ja löytänyt nakkipaketin. Käsi kävi kun pulunsyöttäjällä kun se viskeli nakkeja rikoskumppanina toimineelle Piskille, samalla pidellen tiukasti toisessa kädessä omaa nakkiaan. Piski luikki vähin äänin karkuun mun tullessa paikalle, mutta Siisseli jatkoi muina miehinä nakkinsa pureskelua. Mulle ei tosin tarjonnut yhtään. Monta lie Piski ehtinyt saada, pakettiin oli jäänyt 5 nakkia? Ehkä tuo eilen puhjennut uusi hammas innoitti moiseen rikokseen tai sitten hiivattilaiset kirjahyllyn päältä yllyttivät tihutöihin :)

Nakkivaras jäi kiinni itseteossa. Piski ehti pakoon.
P.S. Tällä välin oli se toinenkin kulmahammas toimitettu tilaamatta. Nyt meillä todella asuu se harvahampainen buldoggi :)

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Ruotsi - Gröna Lund

Kun Ellimaikki viime kesäisellä Ruotsin reissullamme pääsi ensimmäistä kertaa Gröna Lundiin, ohitti se samantien Särkänniemet ja Linnanmäet kokeneen huvipuistokävijän ranking-listalla. Kieltämättä jopa minä, uskollinen Linnanmäen kannattaja, olen alkanut ihmetellä suomalaisten huvipuistosuunnittelijoiden mielikuvituksen puutetta. Gröna Lundissa jo itse alue on aidosti viihtyisän näköinen eikä rakentamattoman/somistamattoman näköisiä alueita ole, rumista näkyviin jätetyistä rakennustyömaista puhumattakaan (jota esim. Linnanmäeltä, harmi kyllä, tänä kesänä löytyi). Laitteet on kuulemma ihan huippuja Ellimaikin mielestä, herkutteluvalikoima suorastaan sokaisee ja pelivalikoima pistää kyllä suomalaiset kilpailijat häpeämään pahemman kerran.

Siisselikin pääsi ensimmäistä kertaa karusellin kyytiin, 20Kr


Hintatasokin laitteiden osalta taitaa olla suurinpiirtein samaa tasoa suomalaisiin huvipuistoihin verrattuna. Ainoa seikka, jossa esimerkiksi Linnamäki pistää paremmaksi, on ilmainen sisäänpääsy. Gröna Lundissa sisäänpääsy maksaa yli 6-vuotiailta 95Kr, joskin Tukholma-kortilla nämäkin portit aukeavat ilmaiseksi. Koko päivän huvitteluun oikeuttava ranneke maksaa 299Kr, iltaranneke 219Kr ja kertalippu (joita laitteesta riippuen kuluu 1-3) 20Kr. Pienimmät lapset (0-3v) huvittelevat ilmaiseksi aikuisen tai vaikka rannekkeellisen sisaruksen kanssa. Valtavan suuret popcornit maksoivat muistaakseni 30Kr, Linnanmäellä en raaskinut ostaa edes pieniä. Kotimaisen hodarin hinnalla olisi Gröna Lundista ostanut hodarit koko perheelle. Tässä olisi kyllä kehittämisen paikka suomalaisille huvipuistoinsinööreille.

Pienempi pudotus ...

... ja vähän isompi pudotus.


Kuten moni muukin perheemme kestosuosikki, Gröna Lundkin sijaitsee Djurgårdenin saarella, aivan Skansenin pääsisäänkäynnin vastapäätä. Se on perustettu jo vuonna 1883 ja on Ruotsin vanhin huvipuisto. Laitteita Gröna Lundissa on 32 ja mm. huikeat 7 erilaista vuoristorataa. Kummitusjunakin tivolista löytyy, mutta oma erikoisuutensa on käveltävä kummitustalo Spökhuset, joka kieltämättä saa hurjemmankin hemmon housut tutisemaan. Ja jos ei Spökhuset vielä saa verenpainetta kohoamaan, niin Euroopan korkein vapaa pudotus (80m) Fritt Fall varmasti sen tekee. Ainakin Makkaraiselta meinasi sydän pysähtyä tuossa vempaimessa.




Otettiin tänäkin vuonna tuollaiset iltarannekkeet Ellimaikille ja Makkaraiselle, mulle ja Siisselille riitti 3 kertakuponkia ... keskityttiin Siisselin kanssa herkkuihin :) Illan lopuksi Ellimaikki totesi, että nyt loppuisi kitsastelu ja seuraavalla kerralla otettaisiin 'kunnon rannekkeet' jottei tartte juosta. Lupasin ostaa!

lauantai 1. syyskuuta 2012

Ruotsi - Junibacken

Voiko Junibackeniin kyllästyä? Kertokaa ihmeessä, jos jollekin on näin päässyt käymään. Tänä vuonna oli ajatuksena, että Tukholmassa käydessä olisimme jättäneet Junibackenin väliin. Ellimaikin kanssa olemme siellä käyneet jo monta kertaa ja Siisselin poikanen ei vielä siitä kummasti ymmärtäisi. Toisin kuitenkin kävi! Eräänä matkapäivistämme olimme suunnitelleet menevämme illaksi Gröna Lundiin ja niillä kulmilla kävellessämme huomasimme kuin vahingossa kävelleemme Junibackenin ovelle. No jos ihan pikaisesti, kun kerta kulmilla ollaan, ajattelimme. Ja kun meillä oli ne Tukholma-kortitkin, jolla pääsimme sisään ilmaiseksi. Menisi koko kortti hukkaan, jos ei mahdollisuutta käyttäisi :)



Junibacken ♥ on Djurgårdenin saarella, aivan Vasa-museon vieressä sijaitseva, elävä satutalo lapsille. Vaikka Junibackenin satutalo perustuukin melko pitkälti Astrid Lindgrenin kirjoihin, se ei kuitenkaan ole mikään Astrid Lindgren museo, vaan pohjoismaisen lastenkirjallisuuden talo. Satutorilla asuvat omissa taloissaan useiden lastenkirjojen sankarit aina Muumeista Katto Kassiseen. Heidän koteihinsa  ovat tervetulleita kaikki vierailijat vauvasta vaariin ja mikä parasta, kaikkea saa koskea ja kokeilla. Satutorin toiselta laidalta, Vimmerbyn asemalta, lähtee Satujuna, joka vie upealle matkalle Astrid Lindgrenin kertomuksiin. Kerta toisensa jälkeen tämä liikuttava satuseikkailu kostuttaa ainakin lapsenmielisen äidin silmäkulmat. Matka taittuu leijuvan junavaunun kyydissä alkaen Kesäkummun Marikin luota ja edeten Kissankulman kautta, Vasastanin kattojen yli, Borgan linnan ohi, aina Nangijalaan saakka. Satujunan kertomuksen voi kuunnella useilla eri kielillä mm. suomeksi. Kun junamatka on ohi, pääsee telmimään Huvikumpuun, Peppi Pitkätossun kotiin. Matkatessa ja leikkiessä tulee helposti ainakin pienimmille matkalaisille nälkä, johon apu löytyy Junibackenin suorastaan hurmaavasta ravintola Sagolekshusetista. Isompaan nälkään löytyy vaikka Katto Kassisen lihapulla-annos ja pienemmän nälän voi taltuttaa vaikka herkullisella kakkupalalla ja luomulimpparilla. Junibackenilla on myös yksi Ruotsin suurimmista lastenteatterinäyttämöistä sekä laajan lastenkirjavalikoiman tarjoava kirjakauppa.







Avoinna Junibacken on ympäri vuoden tiistaista sunnuntaihin, paitsi kesäaikaan jolloin Satujuna kulkee joka päivä. Aikaa vierailuun kannattaa varata ainakin pari tuntia, koska nähtävää ja koettavaa on nin paljon. Esimerkiksi perinteisen risteilyn lomassa ehtii hyvin käyttää lapset Junibackenilla ja vielä jää aikaa shopautellakin. Lastenrattaat on Junibackenillakin jätettävä ulos joko lukolliseen tai lukottomaan katokseen, joten pienimmille matkalaisille kannattaa mukaan ottaa jonkinsortin kantoväline. Sisäänpääsy ilman Tukholma-korttia on aikuisilta kesäaikaan ja jouluna 145Kr ja lapsilta (2-15v) 125Kr. Muina aikoina vastaavat hinnat ovat 125Kr ja 110Kr. Alle 2-vuotiaat temmeltävät Junibackenilla ilmaiseksi.