Selkä edellä puuhun vai kasvot edellä ... vankilaan?

Viime syksynä näihin aikoihin vertailin kuumeisesti erilaisia lastenrattaita, turvakaukaloita ja muuta välttämätöntä tilpehööriä, jota pienen lapsen kanssa elo edellyttää. Lastenrattaat olivat edelleen pääsääntöisesti moottoroimattomia ja 3-4 renkaalla varustettuja eikä turvakaukalotkaan olleet järin muuttuneet sitten Ellimaikin syntymän. Kaukaloiden lisukkeeksi oli kuitenkin tulleet erilaiset telakointiasemat, joihin perehtyminen olikin sitten oma lukunsa. Pitkällisen vatuloinnin jälkeen päädyimme hankkimaan Maxi Cosin Pebble turvakaukalon lisävarusteenaan samaisen merkin Familyfix -telakka. Sen lisäksi, että tuo Familyfix osasi lähes puhua (merkkivalot ja äänet oikein asennuksen takaamiseksi) siihen saisi kiinnitettyä myös seuraavan vaiheen Pearl turvaistuimen. Varsin näppärää, ajattelin.

No muutama viikko sitten tuli ensilumi, pakkaset ja toppahaalarit. Samassa rytäkässä meidän kunniakkaasti palvellut turvakaukalo otti ja kutistui kokoa pienemmäksi. Siisselin lisääntyneellä vaatetuksella saattoi toki olla oma osuutensa kutistumiseen ;) Joka tapauksessa meille tuli akuutti tarve hankkiä seuraavan vaiheen turvaistuin pienelle matkaajallemme. Siitä se vatulointi sitten taas alkoi. Kuvittelin, että olin helpottanut tätä valintaa viime syksynä valitsemalla tuon Maxi Cosin Familyfix-telakan. No totuushan oli, että siihen sopiva seuraavan vaiheen istuin oli mahdollista asentaa ainoastaan kasvot menosuuntaan päin ja sellaisen turvaistuimen hankkijat laitetaan Suomessa vankilaan omalle osastolleen, sinne neuvolan kasvatusohjeita vastustavien vanhempien sekaan. Lasta ei kuulemma missään tapauksessa saisi kuljettaa kasvot menosuuntaan päin Suomen rajojen sisäpuolella. Mikäli kuitenkin matkustat esimerkiksi keski-eurooppaan niin rajaylityksen yhteydessä passintarkastuksen lisäksi tulee turvaistuimet vaihtaa suositusten mukaan kasvot menosuuntaan. Perin juurin mystistä. Eikös autot kulje neljällä pyörällä ja pääsääntöisesti eteenpäin joka maassa?! Ekä lasten anatomiassakaan taida suurempia eroja maantieteellisesti olla.

Jo vot sanon ma! Paniikin sekaiset tuntemukset alkoivat jälleen ottaa vallan ja ajattelin, että meidän perhe julistetaan ulkonaliikkumiskieltoon ellemme pikaisesti löytäisi lakien ja asetusten mukaista jakkerpallia autoomme. Internet ei juurikaan tuonut helpotusta asiaan, pikemminkin sieltä löytyi näpsäkkä valikoima erilaisia turvaistuimien uutuusmalleja palkeilla, turvatyynyillä ja muilla välttämättömillä varusteilla. Lukaisin pikaisesti Salaseuran mammojen kokemukset erilaisista turvaistuimista, pakkasin insinöörin ja Siisselin autoon ja suuntasimme Lastentarvikkeeseen testailemaan erilaisia turvaistuimia. Olin ajatellut testata mahdollisimman suuren valikoiman istuimia Lastentarvikkeessa ja tilata tuolin sitten reilusti halvemmalla ulkomailta (ilkeä ja pihi ihminen kun olen). Ystävällinen myyjä-täti esitteli pahaa aavistamatta meille erilaisia malleja ja kertoi palkki-istuimien olevan s****nasta. Totta tai ei, niin valikoiman pienentämiseksi päätimme unohtaa moiset jakkarat. Usean istuimen esittelyn jälkeen, kysyin vielä myyjältä telakkaamme sopivaa Maxi Cosin Pearl-istuinta. Kyseisestä istuimesta löytyi ainoastaan punainen mallikappale ja sen saisi kuulemma halvemmalla, koska väri pistuisi valikoimasta. Mutta tätä istuinta hän ei missään tapauksessa voisi suositella, koska siinä lapsi joutuisi matkustamaan kasvot menosuuntaan päin. Kysyimme kuitenkin vielä istuimen hintaa ja aavistuksen vastahakoisesti myyjä kertoi voivansa antaa istuimesta reilun 30% alennuksen. Ennalta sovituin 'käsimerkein' viestitin insinöörille istuimen olevan ulkomaisiakin verkkokauppoja halvempi. Insinööri puolestaan viittoi minulle pystyvänsä sopeutumaan istuimen punaiseen väriin suunnitellun mustan sijaan. Vankilaa tai ei, niin päätimme ostaa tuon lähes kielletyn istuimen pienelle matkaajallemme.

Siisseli on nyt pari viikkoa matkustanut iloisin mielin uudessa jakkarassaan ja vaikuttaa silminnähden tyytyväiseltä valintaamme. Eikä meistäkään insinöörin kanssa kumpikaan ole vielä joutunut sinne niskuroivien vanhempien vankilaosastolle.

 

Kolmas ulottuvuus

Edellisen kerran kirjoitin Siisselin 8kk neuvolasta ja huimasta kehityksestä viime aikoina. Odottelin jo lievää taantumaa tai edes hidastumaa tuossa kehityksen hurjassa etenemisessä, mutta ketun kikkareet :) Kun Siisseli parisen viikkoa sitten keksi nousta seisomaan, niin ei kai sitä kuka paikallaan viitsi seisoskella. Eilen illalla löysin pienen riiviöni kävelemästä sohvan reunaa pitkin edestakaisin. Tänään nämä harjoitukset jatkuivat ja kuin kokeeksi piti Siisselin testata mitä tapahtuu, kun irrottaa molemmat kädet irti tuesta. Useimmiten lopputuloksena oli nurin kumpsahdus ja huuto. Sitkeyttä ei tuosta Irmelistä ainakaan voi sanoa puuttuvan, koska kerta toisensa jälkeen lattialta nousi ylös entistä itsevarmempi pikku puuhastaja. Periksiantamattomuus palkittiin vihdoin juuri ennen iltapesuja. Jännittynein, mutta varmoin liikkein puuhastaja irrotti kätensä sohvan reunasta, kääntyi ja kurkotti kohti vieressä olevaa sohvapöytää ottaen samalla pienen (hyvin pienen) askeleen kohti 'maalia'. Kaikki 4 pikku hammasta paljastava hymy kuvasti sitä suunnatonta riemua, joka täytti ahkeran pikku puuhastajan. Uusi ulottuvuus oli löytynyt ♥ Valitettavasti Valokuvaaja Lillukka ei ehtinyt säätää aukkoa ja suljinaikaa sopivaksi, joten kuvaa ei tästä hetkestä todisteena ole. Totta puhuen Lillukka ei ihmetykseltään ehtinyt poistaa edes linssisuojusta kamerastaan :)

Vielä viikko sitten olin sitä mieltä, että lastentarvikeliikkeissä myytävät konttauskypärät ovat maailman turhin ja joutavin kapistus. Loppuviikosta alkoi pikku puuhastajalla olla kumpsahduksistaan johtuvia mustelmia niin paljon, että harkitsin kantaani kyseiseen kypärään uudemman kerran. Kun puuhastaja putosi ensimmäisen kerran rappusista (onneksi vain alimmalta), kävin ostamassa kypärän :)

Rinki

Syöttötuoliahdistus jatkuu ja pahenee. Tarve tuolille alkaisi olla lievästi sanoen nyt eilen. Olen yrittänyt katsella Tripp Trappia käytettynä, huonolla menestyksellä. Syynä lienee se etten halua puun väristä. Toisaalta jokin mua on estänyt sitä tuolia ostamasta, en vaan tiedä mikä. Ehkä sitä ei vaan ole tarkoitettu meille. Aiemmin mainitsemani Nunan Zaaz -tuolia olen käynyt silloin tällöin kaupassa hipelöimässä. Se vaan jotenkin on niin kiinnostava ja samalla kuitenkin kovin ... rautainen ja muovinen. Tänään taas etsiskelin netistä erilaisia syöttötuoleja löysin Onnin, 616 ja Ringin. Kaikki suomalaista designia, tykkään. Onni on söpö, mutta mitenkä käytännöllinen ja tukeva? 616 olisi unelma, mutta tekisi aivan järkyttävän kolon mun lompakkoon. Seimi Baby Collectionin Rinki puhuttelee mua myös ulkonäöllään, se lähes huutaa meidän perheen nimeä ja toivottaa 'Bon Appetit petit Siisseli'. Tykkään myös tuosta jakkaraksi muuttumisesta. Kätevä idea! Tukevakin varmasti on tuon rengasmallisen jalan ansiosta. Ja designiakin löytyisi :) Olisiko tuo meidän syöttötuoli?

Nyt otettaisiinkin pikaisesti vastaan kokemuksia, jos joltain sellaisia löytyy! Jos ei, niin meiltä luultavasti löytyy viikon loppuun mennessä ;)

Puusepänliike Hanneksen Onni

Artekin 616 ♥

Seimi Baby Collectionin Rinki

Kaikki kuvat lainattu

Kassinpussukka kapusiiniapinalle

Kuten aiemmin jo kirjoitin, ovat kaikenlaiset kantoliinat sekä minun että Siisselin mielestä ihan p****stä. Useiden tuloksettomien 'liinautumisyritysten' jälkeen voimme todeta ettei todellakaan ole meidän juttu! Jonkinsortin kantoväline olisi kuitenkin ilmeisen kätevä ja tarpeellinen väline, erityisesti näin kesän lähestyessä. Ainakin kuvittelen, että sen kanssa olisi näppärä puuhastella ulkona, käydä kaupassa ja kaupungilla yms. En tiedä onko näin, mutta viime viikolla päätin haluta Manducan eli kantokassin kapusiiniapinoille. Ja nyt en tuolla kapusiiniapinalla tarkoita Kooma-mummin Helmi-koiraa vaan meidän Siisseliä. Laitoin Manducan hakuseen Facebookin välityksellä, mutta löysinkin sellaisen Torilta. Jollain oli myynnissä lähes käyttämätön Manduca, vielä 'Special Edition -kuosilla' ja kaiken lisäksi kohtuullisen halvalla. Epäilyttävää oli ainoastaan se, että jos se on lähes käyttämätön niin mitä tapahtui käyttäjälle?! Eikö se viihtynyt tuossa kassissaan, saiko hepuliraivarin siihen pujottautuessaan vai miksi se on lähes käyttämätön? Ehkä sitä ei väri miellyttänyt? Toivottavasti syy oli värissä, koska mä hartaasti toivon että meidän apina suostuisi tuohon pujottautumaan ja jopa viihtyisi siinä?

No tänään me sitten oltiin sovittu treffit Manduca-miehen kanssa eli tuon 'kassin' edellisen käyttäjän huoltajan kanssa ja käytiin pikaisesti lunastamassa ja kotiuttamassa se uuteen kotiin. Väri ja kuosi ovat ainakin mun mielestä suorastaan kauniit. Sopisivat periaatteessa mun vaatteisiin (jos mulla jotain normaalin makuni mukaisia, sopivia vaatteita olisi)! Ja hei, ei mikään tavallinen väri vaan 'Special Edition' ;o)  Itse kassinpussukka kaikkine mekanismeineen näytti myös varsin kätevältä. Ja kuntokin oli lähes käyttämättömän mukainen. So far so good! Nyt pitäisi vielä saada tuo apina sinne sisälle ja kaiken lisäksi ilman mitään hepuleita. Päätettiin odottaa Makkarainen töistä kotiin. Makkaraisen kotiuduttua aloitettiin testaus välittömästi. Ohjekirjan avulla saatiin ensin Makkarainen pujoteltua remeleihin ja Siisseli heti perässä. Syvä hiljaisuus ... ei mitään hepulia, ei pienintäkään mielenilmausta. Hurraa, meillä on Manduca ja se toimii :o)

Syöttötuoli

Meillä alkaa pikkuhiljaa lähestyä syöttötuolin osto. Siisselihän ei vielä istu, eikä näin ollen vielä tarvitse varsinaista syöttötuoliakaan. Toki meillä syödään jo muutakin kun pelkkää tissikiisseliä, mutta lusikka osuu suuhun toistaiseksi ihan sitterissä istuen. Olin ajatellut hankkivani Stokken Tripp Trapp -tuolin ihan sen monikäyttöisyyden takia ja onhan se toki tyylikkään näköinenkin, ainakin minun silmään. Ongelmana ja vatuloinnin kohteena on ollut ainoastaan tuolin väri. Aluksi tuumailin lähinnä valkoisen ja kuultovalkoisen välillä, pikkuhiljaa kuvioihin astui musta kuultovalkoisen tilalle, hieman myöhemmin kiinnostuin lilasta ja jopa vaaleanpunaisesta ... Jos jollain sattuu olemaan joku noista joutavana, niin se ratkaisisi väriongelman, koska käytettykin meille kelpaisi, muuten joudun vatuloimaan värien valinnan kanssa uutta tuolia hankkiessa.

Viime viikolla Lastentarvikkeessa pistäytyessä silmääni sattui Nuna Zaaz syöttötuoli. Ideana tässäkin tuolissa on, että se kasvaa käyttäjän mukana. Siisselillähän on jo useissa kuvissa vilahdellut Nunan Leaf sitteri, joka on mielestäni paitsi todella tyylikkään näköinen myös erittäin mukava ja laadukas käytössä. Ja niinpä pysähdyinkin tarkastelemaan tätä samaisen merkin tuolia hieman tarkemmin. Designiltaan tuoli jatkaa Nunalle tyypillistä linjaa, joka kyllä miellyttää minun silmääni. Tuoli oli erittäin tukeva, kuten jo meille tuttu sitterikin on. Muoviosat konepestäviä ja kätevästi irrotettavia. Ja hintakin taisi olla suurinpiirtein sama kun Stokken tuolilla. Nythän se sitten kriisin lykkäsi!

"Is it a designer chair, or one destined for daily juice-box battles? The Nuna ZAAZ™ masters both, beautifully.

Built from the ground up with clever and practical design, our innovative high chair grows with your baby for years of chic yet sturdy mealtimes. The ZAAZ is exceedingly safety tested, comfortable, customizes to any size and matches your pre-baby lifestyle."

Nuna Zaaz
Kuva lainattu nuna.eu

Nuna Leaf.
Kuva lainattu Nuna.eu

 Onko kellään kokemuksia tuosta Nunan Zaaz tuolista? Tai vaihtoehtoisesti ylimääräistä Tripp Trappia? Kumpi tahansa auttaisi meitä tässä ongelmassa eteenpäin :o) Ja muutkinvinkit, kokemukset ja mielipiteet otetaan mielellään vastaan.