torstai 30. elokuuta 2012

Syysretkellä Konttilassa

Oltiin viime viikolla suunniteltu täti Vihreän kanssa, että jos säät sallivat niin sunnuntaina tehtäisiin syysretki johonkin. Sunnuntaiaamu alkoi kauniilla syysauringon paisteella, joten päivästä oli muodostumassa retkipäivä. Kysymys kuului enää, että mihin sitä retkelle suuntaisi. Kukaan meistä ei ole ns. 'alkuasukas', joten Kuopion metsiin tuskin kannattaisi lähteä eksymään. Päätimme suunnata  turvallisesti suoraan ytimeen eli kaupungin ylpeydenaiheeseen, Puijon metsiin. Puijolla on toki metsää mihin eksyä vaikka millä mitalla, mutta jostain olisi lähdettävä ja johonkin olisi löydettävä takaisin. Olin aiemmin käynyt rakkaan 'työpaikkani' kanssa TYHY-retkellä Puijolla sijaitsevalla Konttilan savolaistorpalla ja sinne päätin nytkin retkiseurueeni viedä.

Konttilan savolaistorppa on savolainen perinnemaisematila, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa, Puijon rinteessä, vain 'hipsaus' kuuluisasta Puijon tornista pohjoiseen. Konttila toimii Puijon ulkoilualueen luonto- ja opastuskeskuksena. Sieltä löytyvät ulkoilukahvila ja pieni eläinpiha, jotka ovat avoinna läpi vuoden joka päivä klo 11-18. Ja mikä hienointa, tilalle on vapaa pääsy. Torpan kahvilassa on myytävänä mm.  tilan omaa hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä. Ostamalla tilan tuotteita ja käyttämällä tilan palveluita tukee samalla perinnemaisema-alueen hoitotyötä.



Meidän retkiseurue siis ajaa körötteli Puijon Konttilaan, josta käsin teimme pienen metsäretken alueen luontopolkuja pitkin. Matkaa kertyi vaivaiset 3km, mutta maasto oli sen verran 'mäkistä', että ihan se liikunnasta kävi. Ellimaikki halusi kantaa Siisselin poikasta Manducassa ja siellä tuo meidän retkikunnan 'pienin ja kakkaisin' olisi viihtynyt vaikka Kilimanjarolle saakka.





Takaisin Konttilaan päästyämme huomasimme tilan eläinten päässeen myös ulkoilemaan. Pihalla vilistivät lampaat ja tupsuvarvaskanat vapaana, nauttien syysauringosta ja retkeilijöiden suomasta huomiosta. Miilu-hevonen nautti heinä-evästään ja ilmoitti aina välillä olemassaolostaan iloisesti 'hörähdellen'. Kilipässipukit olivat sisällä aitauksessaan ja tilan kaksi ajokoiraa tarkkailivat tapahtumia kopeistaan. Pupujussikka innostui sekin heiluttelemaan heinätupsujaan mökkinsä katolla. Me otimme kahvit ja mehut Konttilan torpan kahvilasta ja nautimme kotona tekemämme eväät pihalla samalla tilan puuhia ihmetellen. Siisseli koki ensirakkautensa Skansenilla, kun näki kirjavat ruotsalaiset kanat siellä ensimmäistä kertaa, eivätkä jättäneet kylmäksi kotimaiset Konttilan tupsuvarvaskanatkaan.





Ihana paikka, aivan keskellä Kuopiota ♥ Tulemme varmasti uudelleen ja seuraavalla kerralla teemme tulet nuotiolle, jotta saamme makkaratkin paistettua!


5tr

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti