keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Sandwich cake ... eli voileipäkakku

Nyt on pari päivää ollut vähän huisketta meidän mökissä. Tai totta puhuen ei edes mökissä, vaan pitkin poikin pitäjiä ollaan huiskittu. Eilen oli aamulla pikku Siisselin 4 kk neuvola ja iltapäivä meni Ellimaikkia tanssitunneille kuskatessa Kooma-mummin kanssa. Samalla reissulla käytiin shopauttelemassa Ellimaikille vähän tyttömäisempiä kevätvaatteita. Raskas jobi!

Tämä päivä taas on mennyt voileipäkakkujen merkeissä. aamupäivällä metsästeltiin tarvikkeita ja iltapäivällä osallistuttiin Kooma-mummin kanssa Kansalaisopiston voileipäkakku-kurssille. Täällä on meidän mielestä kansalaisopistolla hyvä tarjonta erilaisia kokkauskursseja. Me ollaan käyty tänäkin talvena Kooman kanssa jo muutamalla kurssilla viettämässä 'äiti-tytär'-aikaa. Ruisleivän tekoa opeteltiinloppusyksystä, alkutalvesta kalaruokia ja kalankäsittelyä, ja nyt siis voileipäkakkuja. Kurssilla jokainen valmisti oman voileipäkakun joko kalasta tai kinkusta. Me tehtiin tavallaan molemmat, Kooma kalasta ja minä kinkusta. Ja kyllä vaan tuli herkulliset kakut. Onneksi ehdin ottaa valokuvan kakuista siellä kurssilla nimittäin tällä hetkellä meidän puolikkaista on jäjellä enää päätypalat :o)


Lohi-voileipäkakku

Aura-kinkku-voileipäkakku

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Kidnappaus!

Meidän Ellimaikki on aikoinaan kidnapattu lukemattomia kertoja Super-vaarin ja Kooma-mummin toimesta. Sitä tapahtuu vieläkin aina kun siihen vain suinkin tilaisuus tarjoutuu. Nykyisin siihen liittyy jopa karkea ja suora lahjonta ja houkuttelu mm. kalamurekepihveillä tai mummin voittamattomalla jauhelihakeitolla. Ja onnistuu kerta toisensa jälkeen takuuvarmasti! Toisaalta Ellimaikki on palautettu joka kerta vahingoittumattomana, ilman sen kummempia lunnaita ... mitä tästäkin pitäisi ajatella :o/

No pikku Siisseli on toistaiseksi ollut aivan liian kiinni mammassaa ja toisaalta täysin lahjomattomissa ... siis toistaiseksi, tähän päivään saakka kunnes tänä aamuna Super-vaari soitti ja pyysi Siisseliä kanssaan kävelylle ... ihan pienelle lenkille vaan. No minä hupsu hyväuskoisena pakkasin rakkaan lapsukaiseni uuteen hienoon haalariinsa (en malta lopettaa hehkuttamasta) ja kasasin vielä vaunujemme ratasosan heille testattavaksi ensimmäistä kertaa. Ovella mennessään Super-vaarin valeasuun pukeutunut kidnappaaja ovelasti kysyi, josko laittaisin jotain evästä matkaan. Ja laitoinhan minä!


Jonkin ajan kuluttua soitti toinen kidnappaajista Kooma-mummin äänellä ja kertoi, että pikku Siisselimme on heillä!! Pitäävät kuulemma hetken aikaa ennen kuin saa hakea takaisin. Lunnasvaatimuksia ei tästäkään lapsesta pyydetty :o/ Onko niissä joku vika? Kun menin hakemaan pientä lapsukaistani kidnappaajien kynsistä takaisin kotiin, makasi hän iloisena vatsallaan 'roistojen' sängyllä. Olivat harjoitelleet kääntymistä ja melkein siinä jo onnistuneetkin. Kierosti nämä 'roikaleet' vielä tarjosivat minulle lapseni takaisin saamisesta liikuttuneessa mielentilassa olevalle päivällisen kakkuine ja kahveineen. Ja saivat myöhemmin jopa avuksi saapuneen Makkaraisenkin lankeamaan samaiseen ansaan. Vatsat herkkuja täynnä koko kidnappaus-episodi jäisi taka-alalle, jopa unohtuisi ja sama rikos pääsisi toistumaan tulevaisuudessakin. Äärimmäisen kieroja 'rikollisia'!




Kotona odottanut, myöskin lankaan mennyt vahtikoiramme oli huojentunut takaisin palatessamme. Asettui jumppamatolle viereen vahtimaan, ettei sama pääsisi toistumaan ainakaan tänä iltana. Hyvä Penni!


lauantai 5. toukokuuta 2012

Hello, Mini Rodini loves you ...

Muistatteko toissapäiväisen postauksen pakettiläjän, jonka Posti-Pate toi? Läjän päällimmäisenä oli pakettikortti, joka oikeutti noutamaan ihanaisen Oii designilta lähetetyn paketin. Eilen töistä tullessaan insinööri Makkarainen kävi paketin hakemassa ja me kotona Siisselin kanssa odotettiin malttamattomina ... Zadaaa, siellähän olikin upea kultaisella silkillä vuorattu ja varmasti oikeasta kullasta tehdyillä vetskareilla varustettu kauan odotettu Safari-haalari.

Ihana paketti!
Varmaan muistatte ainakin  parin viikon takaisen pettymyksen, kiukun, masennuksen, ahdistuksen ... kun Posti-Pate toi meille tuon samaisen ihanuuden liian pienessä 68/74 koossa. Toki olisin voinut vain vaihtaa sen suurempaan, mutta kun tuota Safari-haalaria sen kummemmin kuin mitään muutakaan Mini Rodinin haalaria ei ollut seuraavassa koossa saatavana missään nettikaupassa. 3 iltaa ja yötä surffailin netissä etsien tuota haalaria jostain, mistä tahansa ... tuloksetta ... kunnes viimein eräänä yönä olin sulkemassa tietokonettani, luovuttaneena toivosta löytää tuo unelmiemme haalari. Oii designin sivuhan meillä on aina vakiona auki jossain taustalla ja niin se oli silloinkin. Ajattelin vielä kerran katsastaa, josko vaikka joku olisi palauttanut 80/86 kokoisen Safari-haalarin ... ja siinä se seisoi edessäni tietokoneemme näytöllä 'Varastotilanne 1 kpl' ... klik vain ja tuo haalari olisi meidän :o) Tuo suunnaton onnistumisen riemu hämmensi mieltäni niin, etten tajunnut edes tilata Oiilta mitään (Makkaraisen sanoja lainatakseni) ylimääräistä ... paitsi nuo kuvassa pilkistävät Ej Sikke Lejn pöksyt, mutta niitä ei lasketa koska olivat 'alennuskorissa'. Olipa työn takana, mutta kannatti. Kylläpä me nyt ollaan Siisselin kanssa iloisia. Minä ainakin olen! Nyt on sitten hakusessa täydellinen pipo ;o)





hello mini rodini, we love you back!

perjantai 4. toukokuuta 2012

Hyvän mielen haaste

Sain 'Hullunmyllyn Elluzkilta' mukavan haasteen listata 10 asiaa, jotka tuottavat minulle hyvää mieltä. Kiitos paljon! 10 on paljon, mutta minä olen niin onnellisessa asemassa, että oli lähes vaikea rajata hyvää mieltä tuottavat asiat vain kymmeneen :o)

Siisseli ja Ellimaikki
Pikku Siisseli ja Ellimaikki ovat minulle tärkeimmät asiat maailmassa, mamman omat rakkauspallerot! Ja pääsääntöisesti kumpikin heistä saa mamman poikkeuksetta hyvälle mielelle.




Insinööri Makkarainen
Vaikka Makkaraisen insinööreille tyypillinen tapa vatuloida ja tuumailla asioita saakin minut ääri-impulsiivisena ihmisenä räjähtelemään ja poksahtelemaan useita kertoja päivässä, niin enhän minä Makkaraista mihinkään vaihtaisi (paitsi ehkä Ruotsin prinssi Carl Philipiin). Minä niin pidän sinusta Makkarainen!




Ystävät
Ystävät on minun mielestä tärkein asia maailmassa. Ilman miestä tulee toimeen (sinkkuna siis), samoin ilman lapsia (jos niitä ei siis vielä ole), mutta ilman ystäviä ei ihminen voi olla onnellinen. Mulla on kaksi parasta ystävää, maailman parasta ystävää; Henna ja Mähönen. Me ollaan kaikki erilaisia, erivärisiä ja silti kuin 'kolme marjaa'. Kumpikin saa mut hyvälle mielelle erikseen ja yhdessä! Kiitos, että olette ystäviäni!

Kuva lainattu

Mansikat
Paras asia Suomen kesässä on mansikat. Missään maailman kolkassa ei saa niin hyviä mansikoita kuin Suomessa. Voisin syödä niitä 5 kg laatikollisen joka päivä ja ne saa takuuvarmasti hyvälle mielelle.

Kuva lainattu


Joulu
Joulu on vaan yksinkertaisesti paras aika vuodesta. On ihana saada lahjoja ja erityisesti antaa niitä. Olen jouluihminen selkäydintä myöten ja minun olisikin kuulunut syntyä Korvatunturille Joulupukin muoriksi!

Kuva lainattu

Aurinko ja lämpö
Koskaan ei ole liian kuuma! +30 astetta on vasta lupaus siitä, että kohta voi riisua villasukat ... siihen vaaditaan vähintään +32 :o) Suomessa ei ikinä ole niin lämmin, että ottaisin aurinkoa vaikka auringon otosta pidänkin suunnattomasti ... ei vaan ole tarpeeksi lämmin. Aurinko ja helle ovat ihana asia ja ne saa aina hyvälle mielelle.




Matkailu
Matkailu on minulle kuin huumetta. Rakastan pelkästään lentokenttiä jo niin paljon, että voisin helposti asua sellaisella. On aivan sama mihin matkustaa, kunhan sinne tarvitaan passi tai ainakin henkilöllisyystodistus mukaan. Kaupunkilomat, rantalomat, hiihtolomat, perhelomat autolla ... kaikki käy ja matkoilla olen aina hyvällä mielellä :o)

Kuva lainattu

Ooppera ja baletti
Ooppera on kuulunut elämääni enemmän tai vähemmän pienestä lapsesta saakka. Olin 5-vuotias, kun pikkuveljeni kummitäti vei minut Savonlinnan Oopperajuhlille katsomaan Mozartin Taikahuilua. Koska noin pienenä sitä ei jaksanut katsoa kerralla kokonaan, piti se käydä katsomassa pari kertaa kesässä, kahdessa osassa ja useana kesänä peräkkäin ;o) Tästä alkoi rakkaus klassiseen musiikkiin; oopperaan ja balettiin. Myöhemmin ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Savonlinnan Oopperajuhlat ja sitä se oli lähes 20 kesän ajan. Nyt sitä perinnettä jatkakoon Ellimaikki. Siellä olen löytänyt myös molemmat parhaat ystäväni. I just love Opera!

Kuva lainattu © Ebling Andreas

Puutarhat ja kesäkukat
Kesä ei tule ilman kesäkukkia ja puutarhoja. Pidän suunnattomasti lähes kaikenlaisista ja -värisistä kesäkukista, erityisesti pioneista ja pelargonioista. Rakastan puutarhoja ja niiden kukkapaljoutta. Keväisin ja kesäisin vietän useita tunteja, useana päivänä viikossa suunnitellen pihamme kukkaistutuksia. "Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi".

Kuva lainattu

Meri ja sukeltaminen
Vaikka olenkin järviseudun asukki, saa meriveden tuoksu minut suorastaan huumaantumaan. Vesi elementtinä on minulle aina ollut tärkeä ja meri edustaa sitä parhaimmillaan. Sukellusharrastus on antanut elämääni täysin uuden ulottuvuuden tässä äärettömässä elementissä. Se on harrastuksena paitsi 'jännää', myös äärettömän rentouttavaa ja hyvää mieltä tuottavaa.



Haaste pitää lähettää eteenpäin viidelle bloggaajalle ja minulta se lähtee seuraavalle viidelle aamukahvieni ilolle:

Eppusen mammalle
Wilsonin mammalle
Liinalle omenapuun alle
Appelsiinimyssylle ja mansikkapöksylle
Kotiäiti Riikalle

Olkaapas hyvät!

torstai 3. toukokuuta 2012

Postin tuo, postin tuo ...

... postin tuo Pate jokaisen luo. Pate sekä kissa, heti huomenissa tyhjentävät postilaatikon.

Postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo. Kun on aamuvuoro ja laulaa lintukuoro silloin Pate onnellinen on.

Postiauton tuntee jokainen, se iloisesti vilkuttaa tervehdyksen. Kenties oveen koputetaan juuri nyt, ja itse kirjeen saa.

Postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo. Aamuin anivarhain, kun on päivä parhain, silloin Pate onnellinen on. Pate tosi onnellinen on.     






keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Taas uusi ihmevekotin

Aamulla oltiin hädin tuskin herätty, kun Kooma-mummi ja Super-vaari soittivat hakevansa meidät 'rimpsalle' eli kaupungille rilluttelemaan. Nopea lähtölaittautuminen ja menoksi. Vaarin kanssa käydään usein kahvilla, joten ajateltiin kokeilla uutta isin ostamaa farkkupukua.

body: Kappahl newbie, farkkupuku: Polarn O. Pyret

Kooma-mummi oli jo pitkään puhunut ostavansa Siisselille 'potkuvekottimen' ja tänään se kuulemma ostettaisiin. Kierreltiin kaupungilla katsastamassa valikoimaa ja Siisselin mielestä paras löytyi Lastentarvikkeesta, jossa aina niin ystävällinen myyjä sitä meille esitteli. Siisseli valitsi Emma-merkkisen babywalkerin. Hieno ajopeli! Jalat ei vielä hetkeen yllä maahan, eikä ole tarkoituskaan, mutta siinä tuntui olevan mukava olla pystyasennossa leikkimässä.





tiistai 1. toukokuuta 2012

Vappuhumua

Meillä oli Siisselin kanssa puhetta, että mummin munkit on vappuna parempia kuin mamman. Niinpä Siisseli olikin sopinut Kooma-mummin ja Super-vaarin kanssa, että tulee vappuna yökylään mummilaan. Meillä olisi siis insinöörin kanssa lapseton vappu, molemmat tytsylit maailmalla ja vappusimaa jääkaappi täynnä ;o) Peruukki päähän, haalarit ylle ja armoton humala päälle ... no ei kai sentään. Noista ajoista on niiiiiiin kauan, että tuskin osaisi enää haalaria pukeakaan ja armotonta humalaa ei kertakaikkisesti uskalla edes ottaa. Kuohuviiniä ja vappusimaa sen verran, että saa munkin murut huuhdeltua alas. Muutama vanha ja uusikin ystävä oli kutsuttu simalle, joten ihan ei tarvinnut kahdestaan vappua viettää. Kiitosta vaan mukavalle vappuseuralle!

Insinööri Makkarainen oli kuitenkin vielä aamulla töissä, joten me päätettiin Siisselin kanssa lähteä haistelemaan vappuhumua torille Super-vaarin kanssa, sillä välin kun Kooma-mummi piti huolta kunnostaan uimahallilla. Torilla ja kaupungilla oli kauniin ja lämpimän vappusään johdosta suht' reilusti väkeä jo aamuvarhain (klo10), vaikka sekaan vielä hyvin mahtuikin. Käytiin Siisselin kanssa ihmettelemässä ilmapalloja, kukkakauppiaita ja olipa ensimmäiset mansikatkin jo laitettu myyntiin ... Espaniasta. Edes mobiiligoogle ei tuntenut moista valtiota, joten jätettiin herkullisen näköiset mansikat ostamatta. Monenmoista vappuihmetystä torilla olikin pikku Siisselille, mutta ainoa joka sai Siisselinkin hymyilemään leveästi, oli torille saapunut värikäs paistettuja patonkeja ja thaimaalaista banaanipannukakkua myyvä Patong-Grillivaunu. Sen verran iloisen näköinen 'kuppila' se oli, että päätettiin viedä Super-vaari aamukahville ja Patongille siihen.





Marjoja kaukaa Espaniasta?!

Patong-Grill


Jo useana vuonna perättäin ollaan me käyty nauttimassa kevään ensimmäiset pehmikset torilla ja tänäkään vuonna ei tehty poikkeusta sen suhteen. Aurinko kyllä paistoi, mutta todella kylmä tuuli lähes pilasi koko nautinnon. Edes kuvaa ei tullut tilanteesta otettua, kun oli niin 'hiivatin' kylmä. Pitkin ei torilla kärsinyt fiilistellä, joten siirryttiin sisätiloille lämmittelemään. Testattiin meille entuudestaan tuntematon ravintola King's Crown. Sisälle mahtui hienosti lastenrattaidenkin kanssa ja ruoka oli todella hyvää. Käydään aivan varmasti toistekin ja suosittelen lämpimästi muillekin! Kotoa lähtiessä meillä ei ollut alunperin ajatusta mennä mihinkään sisätiloihin, joten ei oltu pukeuduttu ihan sen mukaisesti. Ei annettu sen häiritä. Siisselikin kertoi olevansa oikeasti pöllö ja että oli vaan nyt vapun kunniaksi pukeutunut kanarianlinnuksi!

body: Liandlo, housut: Nosh