Korkeasaaren kevättä

Täällä oli tosiaan kuluneella viikolla koulujen hiihtoloma ja me olimme varanneet Iso-Sisin toiveesta Tukholman risteilyn. 'Matkalla satamaan' pistäydyimme sukuloimassa pääkaupunkiseudulla. Alkuviikosta oli aivan ihana sää Helsingissä ja mikäpä sen mukavampi paikka ulkoilla aurinkoisessa kevätsäässä kuin Korkeasaari.



Ajoimme automme Mustikkamaan parkkiin ja kävelimme Korkeasaareen. Eihän sinne tosin näin talvisaikaan taida muuten päästäkään .... jollei sitten hiihtämällä jään yli :o)Sää oli tosiaan aivan loistava! Pakkasta oli -4, aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti eikä tuulesta ollut tietoakaan edes Korkeasaaren sillalla (joka lapsena tuntui ainakin 7 km pitkältä). Meillä oli onneksi tuo oma Nanny McPhee, joka työnteli Siisselin poikasen rattaita reippaan lähes koko päivän.



Ensimmäisenä pistäydyimme Africasia- ja Amazonia-taloihin tervehtimään vanhoja tuttujamme kääpiömangusteja. Ne on vaan niin suloisia!



Kissalaakson asukitkin olivat tulleet ulos aurinkoon päivää paistattelemaan. Iso Herra Tiikeri tuli kuvattavaksi ihan kosketusetäisyydelle. Ei tosin rapsuteltu ;o)

Panda Natural Blueberry Liquorice

Moni ystävistäni onkin jo päässyt testailemaan eli buzzailemaan kanssani erinäisiä tuotteita ... olenhan 'El Buzzador' ;o)

Viime viikolla Posti-Pate toi meille buzzattavaksi Pandan Natural Blueberry lakritsia.

Muutaman ystävän ja perheenjäsenen kanssa ollaan jo tutustuttu kyseiseen herkkuun ja hyvältä vaikuttaa ... ja mikä parasta lakritsi on täysin säilöntäaineetonta.

Hiihtoloman viettoa

Täällä meilläpäin alkaa koululaisilla hiihtoloma ja niin myös meidän iso-Sisillä. Vaikka Pekka Pouta on luvannutkin mitä hienointa hiihtolomasäätä, aiomme me suunnistaa kohti eteläistä Suomea. Pyrähdämme muutamaksi päiväksi Helsinkiin sukulaisia tervehtimään ja keskiviikkona sitten vielä perinteiselle Tukholman risteilylle.




Ihanaa Tukholman saaristoa viime kesän reissulta.



Tukholman vanha kaupunki on aivan ihana ja koko meidän perheen suosikki. Sinne ajateltiin tälläkin kertaa suunnistaa päivää viettämään ja kahvittelemaan.

Kulttuuria, kulttuuria ...

Perjantai-iltana olimme siis mieheni eli ’Makkaraisen’ kanssa pitkästä aikaa kahdestaan ulkona. Olin saanut ystävältäni liput Savonlinnan Oopperajuhlien Oopperagaala-konserttiin. Konsertti juhlisti Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotista taivalta maamme kulttuuritarjonnassa. Ja täytyy sanoa, että olipahan ’ärhäkämmän puoleinen keikka’ eli toisin sanoen äärimmäisen hieno konsertti! Oopperajuhlakuoro oli tuttuun tapaan mahtava ja solistit upeita. Ja kun konserttiohjelmakin oli hienosti kasattu 100-vuotisesta Oopperajuhlien ohjelmistosta, niin mitäpä sitä sitä muuta olisi enää toivonut. Jäin kaipaamaan ainoastaan ikusuosikkiani Wagnerin Tannhäuserin upeaa juhlakuoroa. (Kuva lainattu)

Kevät?

Aivan ihana päivä! Aurinko paistaa, vesi lorisee ränneistä, piha on ihan sohjossa ... kevättäkö? Sää on kyllä ihanan aurinkoinen, mutta kyllä tämä minusta on vielä talvea. Luntakin on reilusti, joten tästähän se paras aika talvessa itseasiassa vasta alkaakin :o)

Pakkasin muun perheen ulkoiluvaatteisiin ja lähetin lenkille. Mitäpä sitä perheenäiti kauniina talvipäivänä tekisi muuta kun siivoaisi! Eli muun perheen ulkoillessa minä vietin 'laatuaikaa' hyvän ystäväni Henrin kanssa.

Tulipahan kerralla siistiä, kenenkään keskeyttämättä. Nyt lähden valmistautumaan iltaa varten. Ollaan saatu pari konserttilippua mieheni kanssa ja mummi vaareineen tänne 'Nanny Mc Pheen' hommiin!

Vihdoinkin

Syksyllä 2008 ostimme uutta asuntoamme ja silloin ajattelin
aloittaa blogin kirjoittamisen. Olisi ollut mukava kirjoitella asuntomme
ostoprojektista, rakentamisen etenemisestä ja sisustuksen suunnittelusta. Vanha
tietokoneemme oli niin hidas eikä aikaakaan oikein ollut. Blogin aloittaminen
jäi haaveeksi.

Keväällä 2011 aloin odottaa Pikku-Siisseliämme. Nyt jos
koskaan on oikea hetki aloittaa blogin kirjoittaminen, ajattelin. Odotusajan
etenemisestä, vauvan ensimmäisistä liikkeistä ja syntymän lähestymisestä olisi
mukava lukea jälkeenpäin itsekin. Tietokoneemmekin oli nopeampi, mutta aikaa ei
muka taaskaan ollut.

Nyt on helmikuu 2012, Pikku-Siisselimme on saanut nimen
Ester ja on kohta 2 kuukautta vanha. Tietokoneemme on aivan uusi ja aikaakin on. Joten tästä se vihdoin alkaa, tarinat Lillukasta ja Lillukan varsista.